sunnuntai 10. tammikuuta 2010

IKÄVÖIN.

Se vietiin tänään pois. Tänään kello 19.10 iskä otti laatikon. Se täytti sen erilaisilla lehdillä, että sen ois vaikee hengittää. Se otti sen, laitto kengät jalkaan ja käveli pihalle sinne huoneeseen missä haisee savu ja tuska. Mä en haluu tietää mitä se teki sille, mutta tiiän silti.

Nyt olen hyvin läheisyydenkipeä koska menetin erään läheisimmistä pahvilaatikoistani.



Oon löytäny korvikkeeni, mutta se ei saa ikinä samanlaista paikkaa mun sydämmes ku toi edellinen. Plus että mulle nauretaan ku vietän ton punasen kaa aikaani. Kutsutaan mäyräkoiraks ja nauretaan niin et koko talo tärisee.



PS. Voiko musta itestään tulla pitkäkarvanen vai miks mun karvat on alkanu kasvaa ni paljo, et näytän ihan just pitkäkarvaselta?!

lauantai 9. tammikuuta 2010

Kuvasaastetta!

Meille tuli pahvilaatikko leikkimistä varten! Kaikennäköstä haisevaa tavaraa laatikko sisälsi.


Ruokaa tuli mulle, nämä on mun. En tiedä vielä suostunko syömään, saattaa olla pahaa. Siinä tapauksessa heitän taas kipot lattialle, mutta tarkastellaan tilannetta. Schmusy oli ainaki hyvää, nam!


Mutta parasta antia kaikista oli tää:


"Kukkuu, arvaa oonko ihan terve!"

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Terfe.

Multa toivottiin erikoisviestii niinku ku meil kävi jotain ihmisiä. Joukossa oli yks pienikokonen ihminen. Kaikki ruumiinosat oli samanlaisia ku isommillaki, mutta se oli vaan pienempi. Ja se jahtas mua! Mut se leikki mun kaa. Ja laulo äispän kaa sillee et "kissa nimeltään Onni, onni, onni."
Ne oli mun sukulaisia, mutta niillä oli kaks jalkaa. Ei siis yhteensä. Yhteensä niillä oli 6 jalkaa.
Sit oli myös iso Luna. Siis Lunathan on koiria, sellasia jotka haukkuu. Mutta se oli PALJON ISOMPI! Sen nimi oli Roosa, eikä se ollu kiinnostunu musta.

Meiltä otettiin tänä aamuna joulupuu pois. Soluttauduin siivoamisen ohella joulupuu-pahvilaatikkoon, mutta mut löydettiin sieltä. On kyllä aika ihanaa kun tuli takasin omalle paikalleen sellanen vanha tynnyri jonka ympärillä on rehuja. Hyppelen aina sinne tynnyriin ja revin rehua. Sitten taas tanner tyrisee ja meikää heitellään menemään pitkin maita ja mantuja!

Mä huomasin tos yks päivä et oon tosi hyvä melkeen kaikes! Klikatkaa kuvii isommiks jos ette muka nää.



lauantai 2. tammikuuta 2010

Reteetä uutta vuotta!

Moi.

Onpa tylsää ku kaikki on koko ajan kotona. On niin raskasta keksiä koko ajan uusia juttuja joilla saa huomiota :( Onneks meillä on edelleen se iso puu olkkarissa. Oon huomannu että sen kaataminen/repiminen herättää aina kuumia tunteita. Tänä aamuna sen kaadoin ja kyllä tuli huomiota! Vielä kun tajuaisivat jättää sen suihkepullon sinne kaappiin, se on ihan tylsä juttu.

Oon ehkä aiheuttanu nyt liian kuumia tunteita, ku oon kuullu puhuttavan notta en kyllä ihan heti oo saamas kissakaveria jos mun apinointi jatkuu :O Ne ei vaan ite tajuu et mun kaa pitää leikkii eksponentiaalisesti sitä enemmän, mitä enemmän ollaan kotona! Fakin vajukit. Ärsyttävät! Argh!

Tässä kuvassa me purettiin joululahjoja. Olin kuulemma niin kivasti mukana toiminnassa että mut ois voinu lähettää jollekki lahjaks johki Siperiaan. Oon kyllä aika ihana hih!



Sit oon myös jonku verran tiskaillu. Tuola on tosi ahtaat tilat varsinki jos joku yrittää työntää tota verkkoo mua päin! Mutta onneks en välittänyt vaan hoidin hommat asiallisesti loppuun.



Sitten yks rakkaista harrastuksistani on mattojen möyhentäminen. Levähdin tässä hetkeksi kaapin siirtämisen tuoksinnassa. Olin kuulemma tiellä, mutta minkäs teet ku alkaa väsyttää. Raavas mies tarvii raavaat unet.



PS. Pakko kai se on myöntää et oon vähä kasvanu :( Mut en oo silti paljoo.